Dai Vernon

David Frederick Wingfield Verner syntyi Kanadan Ottawassa 1894. Myöhemmin hän otti käyttöönsä nimen ”Dai Vernon”, jolla hänet tunnetaan taikuripiireissä tänäkin päivänä. Tosin hänet tunnetaan taikureiden keskuudessa myös nimityksellä “The professor” eli professori. Tämä siis paljon ennen Netflixin ”Rahapajan” suosiota.

Asiaa yhtään liioittelematta voidaan sanoa, että Vernon oli 1900-luvun merkittävin sorminäppäryyteen taitonsa pohjaava taikuri. Jos taikuuden kentältä hakee samanlaista merkkihenkilö joka esimerkiksi Picasso oli taiteelle, niin Vernon on ehdottomasti kyseinen henkilö. Vernon oli kantava voima ajatusmallissa jossa jätettiin taakse 1800-luku ja tietyt taikuuden piirissä vaikuttaneet stereotypiat ja tuotiin taikuus lähemmäksi sitä ympäröivää kulttuuria ja muuta maailmaa. Vernonilla kaiken ytimessä oli luonnollisuus ja taiteellisuus. Kaikki mitä taikuri tekee tulee Vernonin mukaan näyttää ja tuntua luonnolliselta!

Vernonin kiinnostus taikuuteen heräsi hyvin nuorella iällä hänen saadessaan käsiinsä S.W. Erdnasen kirjan ”The Expert at the Card Table”. Vernon piti kirjaa niin suuressa arvossa, että hänestä se oli tärkein ikinä sorminäppäryydestä pelikorteilla kirjoitettu kirja. Parikymppisenä Vernon vaikutti New Yorkin alueella, jossa hän elätti itsensä taikurina ja siluettien leikkaajana, mutta varsinaisesti ammattitaikuri hän oli vain muutamia vuosia elämästään. 

Vernon antoi koko elämänsä taikuudella ja valitettavasti kaikki muu hänen elämässään jäi kauas taakse. Tämän valitettavasti saivat oppia myös Vernonin puoliso ja lapset, sillä Vernon matkusteli lähes koko aikuisikänsä ympäri Yhdysvaltoja ja maailmaa, etsien ideoita joita hän voisi tuoda taikuudeen maailmaan. Hän matkusteli muun muassa pitkiä aikoja kerralla etsien käsiinsä hämäriä uhkapelureita, jotka huhujen mukaan osasivat myyttisen mittapuun saaneita tekniikoita pelikorteilla. Näistä “seikkailuista” on jopa kirjoitettu kirjoja. Uskallan väittää, että jos Vernonin mielenkiinnon kohteena olisi ollut mikä tahansa muu ala kun taikuus, olisi hänen elämästään tehty jo lukuisia Hollywood elokuvia! Tosin, ehkä myös osittain Vernonin oman luonteen takia, näin ei ikinä tapahtunut. Vernonia ei nimittäin ikinä kiinnostanut julkisuus, maine tai rahakaan. Vernonin tunteneiden mukaan hän oli onnellisimmillaan hämyisissä korttihuoneissa, sikari suussa ja sopivan vahva drinkki käden ulottuvilla.

Vernon tunsi kaikki 1900-luvun alkupuoliskon merkittävimmät taikurit henkilökohtaisesti ja koska Vernon oli suhteellisen suorapuheinen, niin hänen muistelmien ja tarinoidensa ansiosta tiedämme tänä päivänäkin paljon siitä, millaisia aikansa kuuluisat taikurit olivat lehtiartikkeleiden ja julkisuus kuvansa takana. Esimerkiksi Harry Houdinin nimi on noussut lähes legendaariseen asemaan, mutta Vernonin kertomat tarinat Houdinista ja tämän taidoista ovat kaikkea muuta kuin maarittelevia. Vernon on esimerkiksi kuvannut Houdinia keskinkertaiseksi esiintyjäksi, hyväksi mainostajaksi, jonka siviiliminä oli kiusaaja, jolla oli ylimielinen asenne muita kohtaan. Houdini ja Vernonin nimi on myös ikuisesti yhdistettävissä toisiinsa taikuripiireissä, sillä Houdini väitti että kukaan taikuri ei pystyisi tätä huijaamaan tekemällä hänelle saman tempun kolme kertaa putkeen. Vernon luonnollisesti onnistui tässä ilman suurempaa vaivaa ja hän mainosti itseään julkisuusmateriaaleissaan saavutuksellaan “Mies joka huijasi Houdinia!”. Tempusta löytyy yllättäen jopa video.

Vernonilla oli myös tavallaan hieman kieroutunut huumorintaju. Howard Hamburg on Yhdysvaltalainen taikuri joka vietti paljon aikaa Vernonin kanssa Los Angelesissa on muun muassa kertonut minulle, että hän sai kerran Vernonilta syntymäpäivälahjaksi kortin, johon oli kirjoitettu jokaisella aakkosen kirjaimella alkava lause miten kuvaillaan naista prostituoiduksi. Vastaavasti Howard muistelee kuinka lähes 15-20 vuotta Vernon kutsui häntä ”Howar” nimellä, yhdistäen sen yleensä ”How are you” lauseeseen, eli ”How Ar how are you?” Se oli tavallaan heidän sisäpiirivitsi. Kuitenkin jossain vaiheessa toisilla syntymäpäivillä, Vernon oli ostanut Howardille jälleen kortin ja kortin välissä oli leikattuna kasa ”D”-kirjaimia kaikista niistä kerroista, jolloin Vernon oli jättänyt sen lausumatta.

Vernonin merkittävin anti taikuuteen oli kuitenkin luonnollisuus. Kaikki mitä Vernon teki, sopi hänen normaaliin maneereihinsa ja eleihinsä. Hän hioi viimeiseen asti pienintäkin yksityiskohtaa kuten vaikkapa tapaa jolla kortti käännetään ympäri. 1960-Luvun lopulla Los Angelesiin perustettiin yksityinen taikureille suunnattu teatteri ja “klubi” The Magic Castle ja Vernon lähti alunperin vain vierailemaan klubilla mutta hän jä sinne lähes 30 vuodeksi. Pitkälti Vernonin ansiosta Magic Castlesta muodostui taikureiden pyhiinvaellus kohde ja taikurit ympäri Yhdysvaltoja muuttivat Vernonin perässä Los Angelesiin. Lukuisat tämän päivän merkittävät taikurit kuten Michael Ammar, John Carney ja lukuisat muut viettivät valtavasti aikaa nuoruudessaan professorin seurassa. Jos myös tarkastellaan esimerkiksi 80- ja 90-luvun merkittävimpiä taikurikirjoja niin suuri osa niiden kirjoittajista oli niin sanotusti Vernonin oppilaita.

Vernonista on hieman vaikea löytää hyvälaatuisia videoita, sillä Vernon syntyi jo siis 1800-luvun puolella. Videot joita hänestä on kuvattu, on siis jo ajalta jossa hän oli varsin vanha. Alla olevista videoista saa kuitenkin käsityksen Vernonista esiintyjänä ja taikurina. Ensimmäisellä videolla Vernon esittää klassikon aseman saaneen ”kupit ja pallot” rutiininsa. Jos olette ikinä nähneet kyseistä temppua, niin on hyvin todennäköistä että olette nähneet juuri tämän version tempusta, sillä se lienee yksi esitetyimpiä temppuja taikureiden ohjelmistossa.

Toinen pätkä on 1970-luvulta ja tässä pätkässä Vernon esittää toista taikuuden klassikkoa eli kiinalaisia renkaita. Vernonin rutiini tähän temppuun on myös äärimmäisen suosittu ja sitä näkee esitettävän edelleen lukuisien ammattitaikureiden ohjelmistoissa. Videota katsoessa kannattaa muistaa että Vernon on todennäköisesti lähes 80-vuotias videolla ja silti kädet ja mieli toimivat.

Jos englanninkieli ei tuota ongelmaa, niin Historical Canada on julkaissut Vernonin elämästä 45 minuutin mittaisen dokumentin joka on alla.