Jean Eugène Robert-Houdin

Robert-Houdin oli ranskalainen taikuri joka vaikutti 1800-luvun alkupuoliskolla (1805-1871) ja häntä pidetään yleisesti modernin taikuuden edelläkävijänä ja isänä. Robert oli hänen alkuperäinen sukunimensä ja “Houdin” osan hän sai nimeensä ensimmäiseltä vaimoltaan Josèphe Cecile Houdinilta. Jos nimi Robert-Houdin kuulostaa tutulta, niin se johtunee pitkälti siitä, että myöhemmin unkarilainen taikuri Erik Weisz otti käyttöönsä taiteilijanimen kunnioittaakseen Jean Eugène Robert-Houdinia; Erik Weiszista tuli Harry Houdini.

Robert-Houdin oli siviiliammatiltaan kelloseppä ja hän oli ammatissaan äärimmäisen pätevä. Tämän taidon hän toi mukanaan myöhemmin myös taikuuteen. Myös hänen isänsä oli kelloseppä ja alunperin isä halusi pojasta lakimiehen. Isä onnistui saamaan pojalleen harjoittelupaikan lakifirmasta, mutta valitettavasti poikaa kiinnosti enemmän mekaanisten välineiden purkaminen ja rakentaminen kuin opiskelut, joten Robert-Houdin päätyi seuraamaan isänsä jalanjälkiä ja hän muun muassa valmisti erilaisia kelloja elämänsä loppuun asti. Robert-Houdinia pidetään myös ensimmäisen niin sanotun “Mysteerikellon” (mystery clock) keksijänä. Hänen ensimmäinen mysteerikello palkittiin pronssisella palkinnolla Ranskan teollisuusmessuilla 1839.

Robert-Houdin oli varsin pitkään vain kiinnostunut taikuudesta harrastuksen tasolla ja hän esiintyi aikaisemmin myös sosiaalisissa tilanteissa ja yksityisesti, mutta 40-vuotta täytettyään hän päätti panostaa taikuuteen vakavammin ja hän osti ja entisöi 200 paikkaisen teatterin Pariisista jonka hän nimesi itsensä mukaan “Théâtre Robert Houdin”. Teatterissaan hän lähestyi taikuutta täysin muista poiketen sillä hänellä ei ollut tarvetta matkustaa esityksensä kanssa, joten hän pystyi rakentamaan temppuja ja efektejä jotka olivat kiinteä osa hänen teatteriaan. Vastaavasti hän sisusti teatterin äärimmäisen arvokkaasti ja komeasti tehden siitä houkuttelevan vierailukohteen paremmin ansaitseville aatelisille, jotka saattaisivat muuten vältellä rahvaille suunnattuja teattereita. Hän myös heitti pois viitat, hatut ja vastaavat asusteet jotka tuohon asti oli usein yhdistetty taikureihin ja Robert-Houdin esiintyi normaaleissa vaatteissa joka tuohon aikaan oli frakki. Alku oli hankalaa sillä Robert-Houdin kärsi kuulemma ramppikuumeesta, mutta lopulta hän pääsi sen yli jatkamalla esiintymistä ja lopulta Robert-Houdin saavutti taikurina valtavan maineen ja hän päätyi esiintymään lukuisille aikansa merkkihenkilöille kuten Ranskan kuninkaalle.

Robert-Houdin kehitteli useita taikatemppuja, joista osa löytyy edelleen ammattitaikureiden ohjelmistoista. Esimerkiksi niin sanotut kahden henkilön telepationumerot, joissa toinen esiintyjä on silmät sidottuna lavalla ja toinen kiertää yleisössä ja yleisön jäsenet näyttävät esiintyjälle esineitä ja samalla lavalla oleva sokaistu esiintyjä kuvailee niitä on Robert-Houdinin keksimä numero. Myös temppu jossa katsojan henkilökohtainen esine, kuten vaikkapa sormus katoaa ja ilmestyy johonkin mahdottomaan paikkaan on periaatteessa Robert-Houdinin kehittämä. Alla olevasta videosta voitte nähdä tempun Englannin Taikapiirin puheenjohtaja Scott Penrosen esittämänä.

Kuten yllä oleva temppu osoittaa, Robert-Houdin toi myös kellosepän taitonsa osaksi taikuuttaan. Hänen esityksessään temppujen salaisuus saattoi olla vaikkapa sähkömagnetismissa tai piilotetuissa kellokoneistoissa ja koska aikanaan tällaiset ilmiöt olivat koulutetuille ihmisillekin täysin tuntemattomia, koettiin ne äärimmäisen vaikuttavina. Taikuuden lisäksi Robert-Houdinin esityksessä oli myös erilaisia robotteja ja muita tieteellisiä ilmiöitä, jotka tuolloin koettiin taikuudeksi. Yhdysvaltalainen John Gaughan ei ehkä ole suurelle yleisölle tuttu nimi, mutta hän on mies joka on esimerkiksi rakentanut suuren osan David Copperfieldin tempuista. Hän on myös innokas taikuuden historioitsija ja hän on hankkinut ja entisöinyt Robert-Houdinin välineitä ja esitellyt niitä eri yhteyksissä. Alla olevassa videossa hän esittää yhtä Robert-Houdinin tempuista taikuri Ricky Jayn kanssa.

Robert-Houdin eläköityi 48 vuoden iässä ja ryhtyi kirjoittamaan kirjoja taikatemppujen tekemisestä ja noissa kirjoissa hän myös paljasti jotain omia temppujaan ja salaisuuksiaan. Hän tosin palasi eläkkeeltä ainakin kerran sillä 1856 Ranskan keisari Napoleon 3. pyysi häntä lähtemään Algeriaan jossa uskonnolliset marbut järjestelivät kapinaa isäntämaataan vastaan. Koska marbut olivat hyvin taika-uskoisia, Ranska lähetti paikalle Robert-Houdinin osoittamaan kuinka “väkevää ranskalainen taikuus” oli. Houdin esiintyi alueella esittäen muun muassa “kevyt ja raskas” laatikko temppuaan, jota hän oli esittänyt Pariisissa humoristisena numerona. Lyhyesti numerossa on kyse siitä, että lavalla on pieni laatikko. Taikuri pyytää yleisöstä lavalle pienen pojan ja ison miehen. Pieni poika pystyy nostamaan laatikon koska haluaa, mutta iso mies ei saa sitä liikahtamaan. Tosin Algeriassa Robert-Houdin esitti temppua tosissaan ja hän pyysi lavalle aina isoimman soturin joka oli paikalla ja näennäisesti ranskalaisella taikuudella vei soturin voimat, jotta tämä ei voinut nostaa laatikkoa jonka pieni poikakin kykeni nostamaan. Robert-Houdin esitti tuolloin myös temppua, jossa hän näennäisesti nappasi merkatun pistoolista ammutun luodin kiinni hampaillaan. Tämänkaltaisilla demonstraatioilla oli iso vaikutus taikauskoisiin Marbuihin ja kapina loppui varsin pian ilman että ammuttiin yhtään laukausta.