Tommy Wonder oli hollantilaisen Jacobus Maria Bemelmanin (tunnettiin myös nimellä Jos Bema) taiteilijanimi. Hän esiintyi ympäri maailmaa Las Vegasista Monte Carloon ja oli arvostettu taikurina niin lavalla kuin lähitaikuudessa.
Wonderin kiinnostus taikuuteen heräsi noin neljän vuoden iässä kun hän näki televisiossa taikurin sytyttävän tulen kattilaan ja taikovan sieltä kasan keksejä. Nelivuotias luonnollisesti yritti tehdä tämän itse saaden lähinnä torut vanhemmiltaan, jotka myös kertoivat hänelle että kyseessä on vain illuusio. Mutta nelivuotias oli silti uravalintansa tehnyt ja kuusi vuotiaana hän oli keksinyt jo ensimmäisen oman taikatemppunsa. Temppu ei ollut kovin hyvä, mutta se pohjautui suuremmalla liikkeellä piilotettavaan pienempään liikkeeseen ja tämän tilanteen luomaan harhautukseen. Miten kuusi vuotias kykeni sisäistämään jotain mitä monet aikuisetkaan eivät sisäistä on edelleen mysteeri. Lapsena Wonder mietti hetken myös alkamista papiksi tai jäätelökauppiaaksi, mutta ollessaan kymmenen Wonder sai käsiinsä taikurikirjan joka palautti taikuuden hänen päämääräkseen.
Wonderin polku taikurina oli alussa hyvin tavallinen. Hän esiintyi ensin ystävilleen ja siirtyi ystävistä esiintymään lastenjuhliin. Wonder myös löysi taikurinvälineliikkeet ja niiden kuvastot uskomattomine temppukuvauksineen. Wonderissa oli kuitenkin jotain erilaista kun niin monessa muussa nuoressa taikuudesta kiinnostuneessa. Sen sijaan että Wonder olisi tilannut suoraan temppuja taikurinvälineliikkeistä, Wonder keskittyi tilaamaan kirjoja ja luotti omiin rakennustaitoihinsa kirjoissa kuvattujen temppujen rakentamiseksi. Tähän saattoi vaikuttaa se, että hänen isänsä oli ammatiltaan kulta- ja kelloseppä ja rakentaminen oli siis iso osa perheen arkea.
14 Vanhana Wonder luki lehdestä paikallisesta nuorten taikureiden yhdistyksestä joka järjesti myös taikurikilpailuja. Wonder kehitti kilpailuihin oman manipulaatio-ohjelmanumeronsa. Ohjelmasta saadun palautteen perusteella Wonder jatkoi sen kehittämistä ja pian hän voitti lukuisia nuorten kilpailuita ja Hollannissa alettiin puhua nuoresta omaperäisestä taikurista. Peruskoulun jälkeen Wonder muutti Haagiin jossa hän opiskeli kolme vuotta “AcaAemie voor Podiumvorming” jossa hänen oppiaineisiinsa kuului liikkuminen, tanssi ja muu teatraalinen itseilmaisu. Aluksi Wonder koki oppimansa siirtämisen taikuuteen vaikeana, mutta hän kävi silti koulun loppuun. Valmistuttuaan Wonder liittyi “De Haagsche Comedie” teatteriryhmään jossa hän esiintyi pienissä rooleissa ja satunnaisesti pyrki lisäämään taikaefektejä osaksi tuotantoja. Lisätulojen vuoksi Wonder myi toisen hollantilaisen taikuri Dick Koomwinderin kanssa kaduilla pieniä ohuella langalla liikkuvia karvaisia matoja ohikulkijoille.
Wonder myös osallistui Hollannin television kykykilpailuun, jossa hän esitti oman manipulaatio-ohjelmansa. Yksi kilpailun tuomareista oli hollantilainen kolminkertainen taikuuden maailmanmestari Fred Kaps joka oli äärimmäisen vakuuttunut Wonderin esityksestä. Wonder ei itse uskaltanut lähestä Kapsia, joka oli jo tuolloin legenda ja vasta myöhemmin hän sai välikäsien kautta kuulla kuinka paljon Kaps oli hänen esitystään arvostanut. Wonder myös voitti kykykilpailun.
1976 Wonder osallistui taikureiden MM-kilpailuihin Wienissä. Hän ei sijoittunut palkinnoille mutta paikalla olleet agentit huomasivat hänet ja hollantilainen agentti Emil Loew, joka oli juuri laajentanut toimintaansa New Yorkiin, ehdotti Wonderille että tämän tulisi luennoida taikureille Yhdysvalloissa. Wonder suostui vaikka hän ei ollut ikinä ennen luennoinut taikureille. Palattuaan Hollantiin Wonder alkoi suunnitella luentoaan. Samaan aikaan hän yritti hankkia elantonsa taikurina, mutta Hollannissa ei juurikaan ollut tilaisuuksia esittää lavataikuutta, vaan taikurit olivat hyvin pitkälti keskittyneet lähitaikuuden esittämiseen yritystilaisuuksissa. Tästä johtuen myös Wonder suuntasi keskittymisensä lähitaikuuteen ja kehitti myös taikureiden keskuudessa legendaariseksi tulleen kupit ja pallot rutiininsa, josta video tämän artikkelin lopussa. Luentokiertue Yhdysvalloissa oli suuri menestys ja seuraavina vuosina Wonder palasi Yhdysvaltoihin esiintymään taikurikongresseissa. 1979 Wonder osallistui uudelleen taikureiden MM-kilpailuihin, tällä kertaa lähitaikuuden sarjaan ja toi kupit ja pallot esityksellään mukana palkinnon.
1980-Luvun puolivälissä Wonder otti etäisyyttä taikureille esiintymiseen ja keskittyi esiintymään tavallisille ihmisille ja hiomaan rutiinejaan heille. Wonder muun muassa esiintyi viisi vuotta keskiaikaisteemaisessa ravintolassa, jossa hän kehitteli legendaariseksi muodostuneen lava-esityksensä, josta myös video tämän artikkelin lopussa. Ensimmäiset 1,5 vuotta hän työskentelin ohjelman parissa 16h päivässä. 1988 Wonder palasi taikureiden MM-kilpailuiden lavasarjaan esitellen uuden ohjelmansa ensimmäistä kertaa taikureille ja jälleen kotiin tuomisena oli palkinto. Tosin, on huomion arvoista molemmat Wonderin palkinnot ovat olleet 2. sijasta ja tänään taikureiden keskuudessa noita kahta niin sanottua hopeasijaa pidetään yksinä isoimpina MM-kilpailuissa nähtyinä vääryyksinä ja Wonderin olisi kuulunut voittaa molemmilla kerroilla. Mutta taikureiden MM-kilpailut ovat valitettavasti myös hyvin poliittisia ja paras ei ole voittanut monena muunakaan kertana.
Wonderin taikuutta on julkaistu muutamassa luentolehtisessä (“Original Magic from Holland “ 1977 ja “Wonder Material” 1982) sekä pienessä Gene Matsuran kirjoittamassa “Tommy Wonder Entertains” kirjassa 1983. Pääasialliset keksintönsä Tommy Wonder kuitenkin julkaisi Stephen Minchin kanssa kirjoitetussa “Books of Wonder 1&2” 1996 kirjoissa. Kirjojen pohjalta tehtiin myös L&L Publishingin toimesta “Visions of Wonder” DVD sarja. Wonderia on useammissa lähteissä verrattu ihmemies MacGyveriin, sillä vaikka hänen taikuutensa näytti pääasiassa puhtaalta taikuudelta, sen taustalla saattoi olla vekottimia joista yleisö ei ollut tietoinen saatika edes osannut aavistaa niiden olemassaoloa, mutta vekottimien näkeminen saisi MacGyverinkin kateelliseksi. Wonder pyrki efektin täydellisyyteen ja jos sen saavuttaminen vaati hyvin monimutkaista mekaanista välinettä niin Wonder rakensi tuon välineen. Books of Wonder esimerkiksi saattaa vaikuttaa paikoitellen enemmän insinöörikirjalta kun taikakirjalta, koska kirjassa on rakennusohjeita näihin välineisiin. Olen myös kuullut että parikin suhteellisen kuuluisaa taikuria on esitellyt normaaleille kavereilleen Wonderin Visions of Wonder videosarjalta pätkiä, joissa Wonder selittää kuinka tietty temppu toimii, koska joissain tapauksissa Wonderin kohdalla, tempun salaisuus on jopa vielä hämmästyttävämpi kuin itse temppu! Ei pidä kuitenkaan olettaa että Wonderin temput pohjautuisivat puhtaasti erikoisvälineisiin, vaan Wonder oli myös äärimmäisen näppärä käsistään ja ennen kaikkea ymmärsi kuinka ihmisen mieli toimii ja kuinka ihmisen huomiota ohjataan. Wonder itsekin sanoi useammassa haastattelussa että taikuudessa häntä kiehtoo nimenomaan sen psykologinen puoli, sillä ihmisten mieli on paikka jossa todellinen taikuus tapahtuu.
Wonder voitti siis kaksi palkintoa FISM:issä eli taikureiden olympialaisissa tai MM-kisoissa 1979 ja 1988. Academy of Magical Arts palkitsi hänet “Erikoislaatuisen esiintyjän” palkinnolla 1998 ja World Magic Awards palkisti hänet parhaana sorminäppäryystaikurina 1999. Wonderille myönnettiin postyymisti myös “taikuuden teoreetikon ja filosofian” palkinto FISM:in toimesta 2006. Wonder esitti vain omaa materiaaliaan ja oli myös äärimmäisen arvostettu taikureiden keskuudessa, mutta hän teki myös laajan kansainvälisen uran esiintyen Monte Carlossa, Pariisissa ja Tokiossa. Valitettavasti Tommy Wonder poistui keskuudestamme aivan liian varhain 2006 vain 52 vuoden iässä kamppailtuaan lyhyen aikaa aggressiivisen keuhkosyövän kanssa.
Ensimmäinen video on Tommy Wonderin kupit ja pallot rutiini L&L:n Visions of Wonder videosarjalta 2000-luvun alusta. Wonderin rutiinia pidetään taikureiden keskuudessa modernina klassikkona. En halua paljastaa mitä tempussa tapahtuu, mutta ensimmäisellä katsomisella video hämännee teitä pahasti. Seuraavilla katsomiskerroilla saatatte sitten huomata jotain, mutta rutiini olikin tarkoitettu elävälle yleisölle esitettäväksi, ei kameralle…
Toinen pätkä on Wayne Dobsonin taikashowsta englannista 1990-luvun alusta ja se sisältää kolme Wonderin klassikoa.
Kolmas video on Tommy Wonderin lavaesitys ilmeisesti Portugalin televisiosta. Esityksen jälkimmäisestä puoliskosta löytyy versioita YouTubesta paremmallakin kuvalla, mutta niistä uupuu esityksen ensimmäinen puolisko ja tästä johtuen valitsin tähän videon jossa koko ohjelma on nähtävissä.