Glide on liike joka mahdollistaa sinua vaihtamaan pakan tai pienen nipun pohjalla olevan kortin sen päällä olevaan korttiin samalla kun näennäisesti otat pohjimmaisen kortin pois pakasta. Tekniikka on äärimmäisen hyödyllinen useissa eri tempuissa. Valitettavasti Glide on kuitenkin liike joka iso osa taikureista unohtaa opittuaan haastavemman Top Changen (oppitunti 13) tai Double Liftin (oppitunti 22).
Tämä on sinänsä sääli, koska Gliden avulla voi saavuttaa saman asian, ilman nopeutta tai tarvetta käyttää korttia uudelleen pakan päällä. Tosin yksi syy Gliden putoamiseen pois taikureiden työkalupakista on varmasti se, että se opetetaan usein klassista otetta käyttäen joka vaatii ajattelua ja valmistautumista jotta se näyttää luonnolliselta. Tällä oppitunnilla keskitymme kuitenkin pääasiassa aavistuksen modernimpaan ”Side Glide” tekniikkaan.
Aikakoodit:
00:05 Tempun esitys
01:47 Johdanto Glide teknikkaan
02:56 Klassinen Glide tekniikka
07:00 Sid Lorayne Side Glide
07:55 Liikkeen jakaminen kahteen osaan
09:50 Tempun selitys
Historia
Partagas Sell on espanjalaisen Joaquin Partagaksen keksintö. Englanniksi se on kuitenkin julkaistu ensin nimellä ”Partagas Sell” Victor Farellin ”Farelli’s Card Magic Part 2”:ssa 1933 (s.79). Suurelle osalle taikureista se on tuttu nimellä ”Designed for laughter” jonka Jean Hugard ja Fredrick Braue antoivat sille ”The Royal Road to Card Magic” kirjassaan 1948 (s.54).
Lisää tempusta
Partagas Sell on jälleen niin sanottu ”Sucker-temppu”. Vapaa suomennos voisi olla vaikkapa ”ähäkutti” tai ”menit halpaan”. Näennäisesti siis taikuri epäonnistuu, mutta lopussa paljastuu että taikuri vain vedätti yleisöä. Tempun rakenteesta johtuen on äärimmäisen tärkeää korostaa sitä, että katsojan ei tule reagoida vaikka hän näkee oman korttinsa koska se tulee olemaan viimeisen pakan pohjalla. Koko temppu menee mönkään, jos katsoja reagoi tässä vaiheessa.
Alkuperäisessä kuvauksessa, temppu tehdään vähintään kahdelle katsojalle. Näin ollen oikeassa esitystilanteessa suosittelen, että kun katsojan kortti on laitettu näennäisesti jo pöydälle, niin pyydätte numeroa, johon siis laskette, joltain toiselta katsojalta. Tämä saa useamman katsojan osallistumaan temppuun ja myös pienentää riskiä että katsoja jonka kortti näennäisesti meni pöydälle, alkaa jotenkin protestoimaan tempun jatkamista. Tempun lopussa ei kannata myöskään liikaa painottaa ”ähää, menittepä lankaan asennetta” sillä taikuuden tarkoitus on saada ihmiset tuntemaan hyvää oloa, ei pahaa oloa.
“Taikuri voi saada maailman tuntumaan hetkellisesti hieman paremmalta paikalta”
Juha-Matti Ristiharju
OBSERVATION TEST – Tarkkaavaisuus testi
Aikakoodit:
00:05 Tempun esitys
01:28 Tempun selitys
Historia
Observation Testin keksijä ei ole tiedossa, mutta se löytyy myös Jean Hugardin ja Fred Brauen ”The Royal Road to Card Magic” kirjasta 1948 (s.56).
Lisää tempusta
Tätä projektia suunnitellessani sain jälleen erinomaisen muistutuksen miksi YouTube ei yleensä ole hyvä lähde taikuuteen liittyen. Eräänä yönä pyörittelin tätä temppua Netflixiä katsellessa ja en muistanut muutamaa yksityiskohtaa rutiiniin liittyen. En kuitenkaan jaksanut nousta sohvalta ylös ja käydä lukemassa temppua kirjasta asti, vaan ajattelin että koska temppu on niin yleinen, niin virkistän muistiani YouTubesta. YouTubesta löytämässäni tutoriaalissa oli kuitenkin pari minua vaivannut kohtaa ja yön pimeinä tunteina päätin korjata nuo ongelmat. Muutama tunti myöhemmin olin uudelleen rakentanut rutiinin ja poistanut siitä YouTubessa olleessa versiossa olleet ongelmat. Olin äärimmäisen ylpeä “korjauksistani”!
Seuraavana iltana jatkoin tämän kappaleen työstämistä ja päätin varmuuden vuoksi lukea alkuperäisen version Royal Roadista vielä kerran ja yllätys yllätys! Alkuperäisessä kirjoituksessa ei ollut YouTubessa esitetyn version ongelmia ollenkaan! YouTubessa ollut versio yksinkertaisesti tehtiin väärin! Ja ärsytyksekseni minun täytyi myös todeta, että alkuperäinen oli myös parempi kuin minun “korjaamani” versio… Olisin välttynyt tältä kaikelta, jos olisin heti aluksi vain tarkistanut alkuperäisen lähteen… Mutta ainakin minulla oli hauskaa ja opin jotain.
Videolla tekemäni presentaatio temppuun tosin ei ole Royal Roadista. Alkuperäinen presentaatio on tavallaan tarkkaavaisuustesti. Taikuri pyytää katsojaa muistamaan rouvien järjestyksen ensimmäisellä kerralla kun ne lasketaan pöydälle ja toisella kerralla hän sitten kysyy mikä on viimeinen rouva jolloin se muuttuu katsojan kortiksi. Täysin toimiva ratkaisu tuokin, mutta Darwin Ortiz kirjoittaa kirjassaan ”Strong Magic” että meidän tulisi pyrkiä viimeiseen asti kuormittamasta katsojan muistia. Jos voimme näyttää heille jotain niin näytetään, sen sijaan että heidän täytyy osallistua muistitestiin. Presentaatio jota käytä on itseasiassa lähempänä niin sanottua Johann Nepomuk Hofzinserin ”Ace Problem” (vapaa suomennos ”ässä ongelma”). Näennäisesti Hofzinser oli kuollessaan jättänyt oppilailleen kasan temppuja, joihin hänellä ei ollut tekotapaa. Myöhemmin nuo lähtivät kiertämään taikureiden keskuudessa ”Hofzinserin ongelmina”. Yksi noista tempuista menee kutakuinkin seuraavasti: kortti valitaan ja palautetaan pakkaan. Taikurilla on neljä ässää, joista yksi kääntyy kuvapuoli alaspäin. Tämä kuvapuoli alaspäin kääntynyt ässä on samaa maata kuin katsojan kortti. Kun ässä käännetään kuvapuoli ylöspäin, on se muuttunut katsojan kortiksi. Efekti on siis hyvin lähellä sitä mitä tein videolla. Hofzinserilla ei siis näennäisesti itsellään ollut ikinä ratkaisua temppuun, mutta lukuisat taikurit ovat julkaisseet ratkaisujaan Hofzinserin ongelmiin jo yli vuosisadan ajan. Tosin viimeisin kehitys aiheen tiimoilta on se, että on alettu jopa kyseenalaistaa olivatko nuo ongelmat oikeasti Hofzinserin esittämiä, vaiko hänen oppilaidensa keksimiä… Emme luultavasti koskaan saa tietää.
”Taikuus ei voi muuttaa maailmaa, vain ihmiset voivat. Mutta taikuus voi muutta ihmisiä”
Roberto Giobbi
MATTER OF THOUGHT
Tempusta ei ole esitysvideota. Esitys ja selitys ovat samassa.
Historia
”Matter of Thought” on julkaistu Victor Farellin kirjassa ”Farelli’s Card Magic — Part Two” 1933 (s.81). Farelli tosin mainitsee ettei hän ole tempun keksijä, mutta hän ei nimeä keksijää.
Lisää tempusta
Equivoque eli ”taikurin valinta” kuten sitä suomenkielisessä kirjallisuudessa usein kutsutaan, on tekniikka jota yleensä näkee tehtävän todella huonosti. Se on myös jostain syystä tekniikka, jonka aika moni tavallinen ihminen tuntuu tietävän tai jostain syystä se on pohjana yhteen yleisimmistä tempuista jota tavalliset ihmiset ovat minulle esittäneet. Perinteisesti tempussa valitaan ja muistetaan kortti ja se palautetaan pakkaan. Sitten katsoja kasaa pöydälle neljän kortin kasoja, joissa jokainen kortti osoittaa eri suuntaan ja kortit muodostavat + kuvion. Sitten näitä kortteja osoitellaan ja kortteja poistetaan kunnes yksi on jäljellä. Suuri osa tekee tämän niin kamalasti että en voi ymmärtää miten se menee joillekkin läpi… Tai ehkä tuo on juuri se syy miksi niin monet tuntuvat tekevän sitä. Se ei ole alunperinkään huijannut ketään, joten joka kerta kun joku on esittänyt sen jollekin, tämä on myös samalla oppinut sen ja kuvitellut että hänkin osaa tehdä tempun.
Equivoquen voi tehdä myös lukuisilla eri tavoilla ja sen opettamisesta on saatavilla kokonaisia videoita ja kirjoja. Parhaimmat taikurit näennäisesti saavat katsojan valitsemaan yhden kortin 52:sta pelkkien sanojen avulla. Tuo kuulostaa toki uskomattomalta, mutta en ole vielä koskaan nähnyt tuota tehtävän vakuuttavasti ja olen nähnyt aika paljon. Mutta esimerkiksi 52:n rajoittaminen vain neljään olen nähnyt tehtävän useita kertoja vakuuttavasti. Pääasiassa kuitenkin olen sitä mieltä että Equivoque on parhaimmillaan vain pienenä osana tempun metodia, kuten Matter of Thought tempussa. Tempussa myös pakotetaan vain yksi kolmesta, joten prosessi on itseasiassa hyvin yksinkertainen. Meillä on periaatteessa vain kolme asiaa mitä voi tapahtua. Käydään läpi kaikki vaihtoehdot.
Pöydällä ovat esineet 1, 2 ja 3. Meidän pitää saada valittua esine 2. Käyn tässä läpi kaikki vaihtoehdot mitä voi tapahtua. Ensimmäinen käsky on siis ”Nosta esineistä kaksi”
– Katsoja nostaa esineet 1&2
–> ”Ojenna toinen minulle…” ja muuta joko katsojan käteen jäänyt kortti valinnaksi tai sinulle annettu kortti valinnaksi.
– Katsoja nostaa esineet 2&3
–> Sama kuin yllä ”Ojenna toinen minulle…” ja muuta joko katsojan käteen jäänyt kortti valinnaksi tai sinulle annettu kortti valinnaksi.
– Ja viimeinen vaihtoehto eli katsoja nostaa esineet 1&3, 2:n jää pöydälle. Tällöin poimi pöydälle jäänyt kortti ja muuta se valinnaksi.
Periaatteessa jos haluamme tehdä prosessista aavistuksen monimutkaisemman, voimme aloittaa epätäydellisellä komennolla pyytämällä katsojaa ”Vasen käsi on lähempänä sydäntä, joten nostatko sillä yhden kortin.” Jos katsoja ei nosta 2:sta niin jatkat ”..Ja toinen oikealla kädellä”. Olet täysin samassa tilanteessa kuin käskyllä ”nosta esineistä kaksi” mutta jätät itsellesi auki myös toisen suoran osuman mahdollisuuden. Suoralla osumalla tarkoitan tilanteita, joissa katsoja nostaa vasemmalla kädellään suoraan 2:n. Tällaisesta tilanteesta käytetään yleensä taikureiden keskuudessa sanontaan ”suora osuma” (direct hit) ja temppu loppuu käytännössä siihen.
Jos aihepiiri kiinnostaa niin Vanishing Inc on julkaissut aiheesta Hector Chadwickin 20minuutin mittaisen miniluennon ”The Art of Equivoque”. Video on suhteellisen edullinen ja käsittelee tosiaan vain valinnan tekemistä pienellä määrällä esineitä. Video on luonnollisesti englanniksi.
”Jos he pitävät sinusta ihmisenä, he pitävät siitä mitä teet”
Nate Leipzig
KATSOJA LÖYTÄÄ ÄSSÄT
Aikakoodit:
00:05 Tempun esitys
01:18 Tempun selitys
Historia
Katsoja löytää ässät on Joshua Jayn temppu ”Finding Four Aces” Jayn tavallisille ihmiselle suunnatusta taikurikirjasta ”Magic – The Complete Course” (2008). Jay kirjoittaa että ”Side Gliden” käyttäminen useamman kortin forcena olisi Sid Loraynen idea.
Lisää tempusta
Kyseessä on varsin vahva temppu, etenkin ottaen huomioon että näennäisesti katsoja tekee kaiken. Pääsyy kuitenkin tempun yhdistämiseen tähän oppituntiin oli se, että se esittelee Gliden mahdollisuuksia useammalla kortilla tehtynä.
Huomionarvoista tempussa on myös se, että periaatteessa se toimii myös henkilöille, jotka eivät pelaa korttia, mutta he ymmärtävät mitä alitajunnalla ja näennäisellä muistamisella tarkoitetaan ja usein kokevat sen kiehtovana. Muistista puheenollen, tiedättekö mikä on korttipakan ulkoa muistamisen maailmanennätys? Tätä kirjoitettaessa 2021 loppuvuodesta, tuo ennätys on kiinalaisen Zou Lujianin nimissä ja se on 13,96sekuntia. Hän teki ennätyksen muistin MM-kisoissa Kiinassa 2017. Miettikää mitä kaikkia temppuja tuollaisella muistilla voisi tehdä…